Koitajoki
”Mennään niin itään kuin voidaan”
Hattuvaaran kylän Virmajärven rannassa on manner EU:n itäisin piste. Sieltä ei pääse jokia pitkin mihinkään, mutta voisimme meloa Koitajokea pohjoiselta rajavyöhykkeeltä eteläiselle. Meloisimme Venäjän rajalta Venäjän rajalle. Pitkään ihmettelin, miksi kartassa näkyy kaksi Koitajokea, yksi rajan pinnassa ja toinen lännempänä. Joki alkaa Venäjältä, koukkaa Suomeen, mutta virtaa uudelleen rajan yli ja palaa takaisin Möhkön kohdalla.
Linkki Koitajoki-tarinaan >>>
sunnuntai 8. maaliskuuta 2020
lauantai 7. maaliskuuta 2020
2020 — Henkilösuhteet retkellä – Kysely
"Oletsä Jaska koskaan saanut turpaasi?"
2013 — Tule takaisin melomalla, älä helikopterilla
Melo kuuden portin takana.
Foto Janne Janhunen |
Tänä kesänä kokeneet melojat ovat joutuneet pulaan aivan liian usein. Vanhaa koiraa on turha opettaa, mutta joku nuori rakki voi saada tästä jutusta pidennystä melojan uraansa.Linkki tarinaan >>>
2013 — Älä joudu vaikeuksiin
Olen melonut kohta 25 vuotta, olen käynyt melontakursseja ja pitänyt niitä. Silti pidän itseäni melko tavallisena keskivertomelojana.
Joku voi pitää minua eksperttinä ja tietysti se imartelee minua, mutta silti omasta mielestäni olen keskiverto.
En ole liikunnallinen lahjakkuus, minulla on enemmän intoa kuin motorista lahjakkuutta. Luontoa vastaan olen oppipoika.
Minulta ei kanootti karkaa toista kertaa.
Perämerellä matalassa kivikkorannassa en saanut vedettyä raskaasti kuormattua kanoottia kovin pitkälle maihin. Leirin teko ja iltapuuhat väsyneenä veivät huomioni, enkä kiskonut tavaroista tyhjentynyttä ja keventynyttä kanoottia pidemmälle rantaan saati sitonut sitä mihinkään kiinni.
Yöllä rannikolle saapunut matalapaine nosti vedenkorkeutta ja aamulla tuuli painoi kanoottini selälle. Huomasin tilanteen kun kanootti oli jo liian kaukana.
Soitin merivartiostolle ja he tulivat apuun. Kiitos Virpiniemen meripelastajille.
torstai 5. maaliskuuta 2020
2020 — Suomi-neidon lantiolle
Tehtyäni retken ihan Suomen rajan tuntumassa Koitajoella,
sain ajatuksen meloa veisistöjä, jotka leikkaavat suomen leveimmän
kohdan meridiaanin (63 astetta pohjoista leveyttä).
Lantion mantere-osuuden pituus on noin 529 kilometriä, melottavaa tulee noin 730 km. Meloin kesällä 2016 95 km yhden osuuden Kallavedellä.
Nyt tästä tulee kesän 2020 päämatkani.
Linkki tarinaan täällä >>>
Lantion mantere-osuuden pituus on noin 529 kilometriä, melottavaa tulee noin 730 km. Meloin kesällä 2016 95 km yhden osuuden Kallavedellä.
Nyt tästä tulee kesän 2020 päämatkani.
Linkki tarinaan täällä >>>
tiistai 3. maaliskuuta 2020
2007 — Suomen rannikko avokanootilla meloen
Suomen rannikko avokanootilla meloen 2007
Suomen Retkimelojien Sinivalkonauhamelonnan säännöt lyhyesti: Virojoki-Tornio tai Tornio-Virojoki meloen yhden melontakauden aikana ilman ulkopuolista tukea.
Kun meloo nämä ehdot täyttäen, saa Retkimelojien Sinivalkonauhan. Tämä taas on sovellettu ruotsalaisesta Havspaddlarnas Blå Band -melonnasta, jonka ruotsalainen meloja Jim Danielsson loi vuonna 1990.
Blå Bandin voi suorittaa ainoastaan kajakkiyksiköllä. Kysyin kerran Jim Danielssonilta, että jos melon Ruotsin rannikon, saanko Blå Bandin. ”Nej” oli saamani napakka vastaus.
Linkki tarinaan >>>
sunnuntai 23. helmikuuta 2020
2019 — Kokemus ja raaka voima - GaujaXXL
Gauja XXL on kummallinen tapahtuma.
Kun ilmoittauduimme, tiesimme, että olemme kova pari melojina. Meillä oli tavoite päästä perille. Siitä huolimatta emme voi tietää pääsemmekö perille. Siitä jää pitkät jäljet mieleen.
Lähtijät ovat oman melontatyylinsä huippuja, sitä ei kukaan voi kiistää. Joki haastaa jokaisen, joka on riittävän rohkea lähteäkseen. Järjestäjät palkitsevat jokaisen lähtijän pienellä muistoesineellä. Lähtijä on palkintonsa ansainnut.
Maaliintulo tai loppuaika ovat toissijaisia bonuksia.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)